Valtionhallinto liikunnan ja liikkumisen edistäjänä 2019–2023: opetus- ja kulttuuriministeriö

Opetus- ja kulttuuriministeriöllä (OKM) on valtionhallinnossa keskeisin rooli liikkumisen, liikunnan ja urheilun edistämisessä. OKM edistää muun muassa liikunnallista elämäntapaa, liikunnan kansalaistoimintaa, liikuntapaikkarakentamista, kuntien liikuntatoimintaa, huippu-urheilua, liikunta-alan koulutusta ja tutkimusta, liikunnanopetusta, liikkumista osana nuorisotyötä sekä luovia ja ilmaisullisia liikuntalajeja (esim. sirkus ja tanssi).

Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) liikuntasektori on valtionhallinnossa ainoa taho, joka edistää liikkumista, liikuntaa ja urheilua niiden itseisarvoisen merkityksen vuoksi. Itsearvoisessa merkityksessä liikunta ja urheilu ovat osa merkityksellistä elämää. OKM:n hallinnonalalla on lisäksi välinearvoinen intressi liikunnan ja liikkumisen edistämiseen. Välinearvo liittyy erityisesti kasvatuksen, oppimisen ja nuorten osallisuuden edistämiseen sekä syrjäytymisen ehkäisyyn.

 Liikunta ja liikkuminen nousevat esille osana OKM:n yleisiä strategioita ja suunnitelmia, kuten ministeriön strategiaa ja tulevaisuuskatsausta. Sen sijaan osana sektorikohtaisia strategioita ja suunnitelmia liikkumisen ja liikunnan kysymykset eivät aina nouse esille.

Liikunnan perusrahoitus (rahapelitoiminnan tuotot ja budjettivarat) säilyi hallituskaudella 2019−2023 suhteellisena vakaana, 153−166 miljoonassa eurossa vuosittain. Koronatukien ja lisätalousarvioiden myötä valtion liikuntamäärärahat nousivat kuitenkin merkittävästi (vuonna 2020 191 M€ ja vuonna 2021 217 M€). Liikuntamäärärahoja uhkasi hallituskaudella merkittävät leikkaukset rahapelituottojen vähenemisen vuoksi. Suurimmilta leikkauksilta säästyttiin arpajaisveron väliaikaisella laskemisella ja budjettirahoituskompensaatioilla.

Hallituskauden 2019−2023 keskeisiä liikuntapoliittisia toimia olivat rahapelilainsäädännön uudistus, Liikuntapolitiikan koordinaatioelin, Liikkuvat-kokonaisuus, Harrastamisen Suomen malli, korona-avustuspaketit, liikuntaa edistävien järjestöjen valtionavustamisen kriteerien uudistus, liikuntalain päivitys, liikuntatieteellisen tutkimuksen valtionavustusprosessin siirto Suomen Akatemialle sekä huippu-urheilun laaja ulkoinen arviointi.

Hallituskaudella 2019−2023 rahapelijärjestelmää ja rahapelitoiminnan lainsäädäntöä uudistettiin merkittävästi. Uudistuksen myötä aiemmin rahapelituotolla rahoitettujen toiminnot, kuten liikunta, rahoitetaan vuodesta 2024 lähtien verovaroilla valtion talousarviosta. Historiallinen rahapelitoiminnan ja liikuntatoimen rahoituksen välisen keskinäisriippuvuuden katkaiseminen on nähty liikunta-alalla pääosin positiivisena.

Hallituskaudella tehtiin myös päivityksiä liikuntalakiin ja -asetukseen. Päivityksessä ei avattu lakia laaja-alaisempiin muutoksiin, vaan tehtiin muun muassa täsmennykset huippu-urheilun määritelmään ja tavoitteisiin sekä lisättiin uudeksi valtionapuviranomaiseksi Suomen Akatemia.

Hallituskauden aikana käynnistettiin Liikkuvat-kokonaisuus, joka sisältää eri väestöryhmille kohdennetut toimenpiteet (Liikkuva perhe, Liikkuva varhaiskasvatus, Liikkuva koulu, Liikkuva opis­kelu, Liikkuva aikuinen ja Ikiliikkuja). Liikkuvat-kokonaisuuden avulla liikunnallisen elämäntavan edistämisen toimenpiteitä on toteutettu entistä koordinoidummin, kun yhteistyö on lisääntynyt eri väestöryhmien toimenpidekokonaisuuksien välillä. Toisaalta hallituskaudella tapahtuneiden erilaisten muutosten seurauksena liikunnallisen toimintakulttuurin rakenteita on osin purettu kouluissa.

Hallituskaudella 2019−2023 huomio käännettiin koulujen toimintakulttuurin liikunnallistamisesta vahvemmin harrastamiseen koulupäivän yhteydessä ja Harrasta­misen Suomen malliin (HSM). Hallituskaudella mallia ensin pilotoitiin, minkä jälkeen malli laajennettiin lähes koko Manner-Suomeen. HSM:n valtionavustuksilla järjestettiin vuonna 2023 todella suuri määrä erilaisia kerhoja (noin 11 000 kerhoa yli 2 000 koulussa), joissa on mukana myös paljon liikuntakerhoja.

Hallituskaudella käynnistettiin Liikuntapolitiikan koordinaatioelin (LIPOKO), jossa oli mukana edustajat eri ministeriöistä. LIPOKO:n suurin onnistuminen näyttää olevan ministeriöiden välisen yhteistyön tiivistäminen ja verkoston luominen eri ministeriöihin liikunnallisen elämäntavan edistämiseksi. Tämä on mahdollisesti edesauttanut ministeriöitä tunnistamaan entistä paremmin oman toimintansa merkityksensä liikunnan edistämisessä.

Liikunnallisen elämäntavan lisääminen oli yksi hallituskauden 2019−2023 keskeisistä liikuntapoliittisista tavoitteista. Lukuisista toimenpiteistä huolimatta suuri tavoite väestön liikkumisen lisäämisestä kaikissa väestöryhmissä ei ole toteutunut. Myöskään fyysisen toimintakyvyn laskua ei ole saatu pysäytettyä.

Hallituskautta 2019−2023 leimasi koronapandemia, joka vaikutti merkittävästi, joskin vaihtelevasti niin liikuntatoimialaan kuin liikkumisen edistämiseen osana muita OKM:n sektoreita (esim. liikunta-alan koulutus ja liikunnanopetus). Koronapandemian aikana myös liikkuminen väheni monilla ihmisillä merkittävästi eikä liikkuminen ole palannut kaikilla koronaa edeltävälle tasolle. OKM:n liikunnan vastuualueelta myönnettiin merkittävä määrä, yhteensä 53,4 miljoonaa euroa, avustuksia koronapandemian johdosta vuosina 2020–2023 muun muassa urheiluseuroille ja liikuntajärjestöille sekä koulutuskeskuksille. OKM:n hallinnonalan liikuntatoimijat, kuten liikunta- ja urheiluseurat, lajiliitot ja järjestöt sekä niiden talous selvisivät vuosien koronapandemian 2020−2022 erityishaasteista pääosin hyvin.

Hallituskau­della uudistettiin liikuntaa edistävien järjestöjen valtionavustamisen kriteerit. Uudistuksen myötä avustuskriteereissä huomioidaan entistä paremmin erilaiset järjestötyypit sekä niiden erilaiset tehtävät ja roolit. Uusien avustuskriteerien mukaan 15 % valtionavustuksesta määräytyy vastuullisuuskriteerien perusteella. Uudistus on kehittänyt avustusten läpinäkyvyyttä ja ennakoitavuutta sekä mahdollistanut paremmin valtionohjauksen tär­keissä vastuullisuusasioissa.

Hallituskaudella valmisteltiin myös liikuntatieteellisen tutkimuksen avustamiseen merkittävä muutos, jossa liikuntatutkimuksen valtionavustukset siirtyivät opetus- ja kulttuuriministeriöstä koko­naisuudessaan Suomen Akatemian hoidettaviksi (Liikuntatutkimuksen akatemiaohjelma). Muutos näyttäytyy perustellulta avustusprosessin selkeyttämiseksi, mutta avustushakemusten arvioinnissa on tärkeä olla jatkossakin mukana vahva ja riittävän laaja-alainen liikunta-alan tutkimuksen ja liikuntapolitiikan osaaminen.

Hallituskauden aikana OKM tilasi laajan huippu-urheilun ulkoisen arvioinnin. Arvioinnin mukaan huippu-urheilua tukevaa järjestelmää on uudistettu voimakkaasti 2000-luvulla, mutta muutosprosessi on edelleen kesken. Arvioinnin mukaan 2010-luvun muutosprosessin aikana ei saavutettu tavoitetta Suomesta menestyvimpänä pohjoismaana, mutta muutosprosessi tiivisti suomalaista urheilujärjestelmää ja moninapaisesta järjestelmästä siirryttiin yhden kattojärjestön malliin. Arvioinnissa nostettiin esiin useita kehittämiskohteita suomalaisen huippu-urheilun kehittämiseksi. Toimenpiteiden odotetaan käynnistyvän hallitus­kaudella 2023−2027.

Valtion liikuntaneuvoston toteuttamassa opetus- ja kulttuuriministeriön arvioinnissa tarkastellaan opetus- ja kulttuuriministeriön liikuntasektorin lisäksi myös ministeriön muiden alojen toimenpiteitä liikkumisen, liikunnan ja urheilun edistämiseksi hallituskaudella 2019−2023 sekä esitetään kehittämissuositukset ministeriön eri aloille.

Arvioinnissa suositellaan OKM:n hallinnonalalle muun muassa liikkumisen ja liikunnan edistämisen tunnistamista osana kaikkia OKM:n keskeisiä strategioita ja suunnitelmia, pitkäjänteisen liikunnallisen elämäntavan edistämistyön jatkamista eri väestöryhmissä ja eri toimintaympäristöissä, kasvatus- ja opetusalan henkilöstön osaamisen tukemista fyysisen aktiivisen edistämisessä osana perus- ja täydennyskoulutusta, liikunta-oppiaineen lisäämistä ammatilliseen koulutukseen ja korkeakouluopiskelijoille sekä kokonaisarviointia liikuntatutkimuksen nykytilasta Suomessa.

Valtion liikuntaneuvoston lakisääteisenä tehtävänä on arvioida valtionhallinnon toimenpiteitä liikunnan alueella ja tuottaa toimikaudellaan esitys liikunnan ja huippu-urheilun kehittämisestä osana valtionhallinnon toimintaa. Liikuntaneuvoston toimikaudella 2019−2023 arviointi toteutetaan ministeriökohtaisesti.

Ministeriökohtaisissa arvioinneissa käydään läpi ministeriön kiinnekohta ja intressi sekä toimenpiteet (mm. strategiat ja suunnitelmat sekä normi-, resurssi- ja informaatio-ohjaus) liittyen liikkumisen, liikunnan ja urheilun edistämiseen. Arvioinnissa esitetään myös kehittämissuosituksia liikkumisen, liikunnan ja urheilun edistämiseksi kyseisellä hallinnonalalla.

Arviointien kirjoittamisesta vastasi valtion liikuntaneuvoston sihteeristö: erityisasiantuntija HM Saku Rikala, pääsihteeri LitM, väitöskirjatutkija Minttu Korsberg sekä erityisasiantuntija LitM Toni Piispanen. Arvioinneissa esitetyistä tiedoista, johtopäätöksistä ja kehittämissuosituksista vastaavat
kirjoittajat.

Opetus- ja kulttuuriministeriön arviointi (PDF, 7 Mt)

Aiheeseen liittyvää