Soveltavan liikunnan tilanne kunnissa 2019
Selvityksessä kartoitetaan soveltavan liikunnan tilanne Manner-Suomen kunnissa vuoden 2019 osalta. Selvityksen pohjana olevat tiedot kerättiin kunnille kohdistetun kyselyn, soveltavan liikunnan palvelujen asiakaskunnalle kohdennetun kyselyn sekä kahden haastattelun avulla.
Selvitys sisältää katsauksen kuntien soveltavan liikunnan palvelujen käytännön järjestelyihin: kohderyhmän rajaukseen, henkilöstön määrään ja tehtäviin, soveltavan liikunnan menoihin ja niiden kehitykseen, soveltavan liikunnan palveluja ohjaaviin suunnitelmiin, yhteistyöhön muiden toimijoiden kanssa toimijoihin sekä ylikunnalliseen yhteistyöhön. Lisäksi käydään lävitse palvelujen luonne ja määrä: soveltavan liikunnat ryhmät, ja niiden määrien kehitys sekä muut palvelut. Raportissa käydään lävitse uusina teemoina tai aiempaa laajemmin esteettömyyteen liittyvä työ, omatoimisen liikunnan tukeminen alennuskortit mukaan lukien, soveltavan liikunnan tilanne käyttäjien näkökulmasta, sekä lyhyesti Covid 19 -pandemian vaikutukset liikuntapalvelujen tarjontaan.
Selvityksen perusteella resurssien taso ja päävastuullisten järjestäjätahojen ryhmien määrät olivat vuonna 2019 edellisiin tarkasteluvuosiin verrattuna pääpiirteittäin ennallaan, todennäköisemmin nousussa kuin laskussa. Vastaajat suhtautuivat valtaosin neutraalisti tai varovaisen optimistisesti soveltavan liikunnan tilanteeseen ja tulevaisuuteen. Vuonna 2020 kunnat joutuivat sopeutumaan Covid 19 -pandemian aiheuttamiin rajoituksiin, mikä merkitsi osin toiminnan väliaikaista alasajoa tai rajoituksia, osin uusien toimintamuotojen kehittämistä. Pandemia pakotti kunnat kehittämään etäpalveluja. Kunnat myös lisäsivät ulkoliikunnan palveluja. Kuntien rajanvedot soveltavan liikunnan ja terveysliikunnan välillä vaihtelivat, ja kunnat järjestivät ryhmiä, joihin saattoi osallistua kumpaankin asiakasryhmään itsensä identifioiva.
Erityisliikunnan ohjaajien tai soveltavan liikunnan ohjaajien määrät näyttäisivät nimikkeiden perusteella olevan laskussa, ja merkittävä osa muista liikunnanohjaajista vastaa sekä terveysliikunnan että soveltavan liikunnan ohjauksesta. Rajanveto soveltavan liikunnan ja terveysliikunnan välillä on siis erittäin liukuva. Vain alle puolella kunnista oli soveltavaa liikuntaa ohjaavia suunnitelmia ja toimivista seurannan järjestelmistä raportoi vielä harvempi. Esteettömyystyötä ja eri tahojen yhteistyötä koskevat kysymykset toivat esiin puutteita tiedon kulussa eri hallinnonalojen välillä.
Liikuntatoimien tärkein yhteistyökumppani on yleensä kuntien sosiaali- ja terveyssektori. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus siirtää lähitulevaisuudessa sosiaali- ja terveysalan palvelut kunnilta uusille hyvinvointialueille. Kunnilla ja kuntien liikuntatoimilla on todennäköisesti edessä aika, jolloin yhteistyö sosiaali- ja terveyspalvelujen kanssa joudutaan järjestämään uudelleen, uuden yhteistyökumppanin kanssa.
Kyselyt ja haastattelut toivat esiin sen, että liikkujien tarpeet vaihtelevat voimakkaasti asuinympäristön sekä vammojen ja sairauksien aiheuttamien rajoitteiden mukaan. Monilla kohderyhmään kuuluvilla on useita rajoitteita, ja heille näyttäisi olevan muita haastavampaa käyttää liikunnan palveluja. Lisäksi kysely paljasti, että aiemmissa arvioinneissa on ilmeisesti aliarvioitu yksityisen sektorin rooli vammaisten ja pitkäaikaissairaiden soveltavassa liikunnassa.
VLN 2021:3 Soveltavan liikunnan tilanne kunnissa 2019 (PDF, 5 Mt)