Valtionhallinto liikunnan ja liikkumisen edistäjänä 2019–2023: valtiovarainministeriö

Valtiovarainministeriön (VM) toimenpiteet luovat tärkeitä mahdollisuuksia liikkumiselle, liikun­nalle ja urheilulle sekä näihin liittyviin erilaisiin palveluihin verotuksen sekä kuntien peruspalveluiden ja yleisen talouspolitiikan avulla. Lisäksi VM:n hallinnonala vastaa valtioyhteisötasolla henkilöstöön liittyvien linjausten valmistelusta ja valtion keskustason työnantajatoiminnasta. Jokainen valtion toimintayksikkö vastaa kuitenkin ensisijaisesti omasta henkilöstöstään, kuten työhyvinvoinnin ja työkyvyn edistämistä.

Verotus on yksi keskeisimmistä valtiovarainministeriön keinoista vaikuttaa ihmisten liikkumiseen, liikunnan harrastamismahdollisuuksiin sekä urheiluun sekä näihin liittyviin palveluihin. Nykyinen veropolitiikka tunnistaa osaltaan liikunnan yhteiskunnallisen merkityksen ja erityispiirteet, kuten liikunta- ja urheiluseurat osana yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksia, työantajan tukeman omaehtoisen liikuntatoiminnan verovapaus, virkistys- ja urheilupalveluiden alennettu arvonlisäverokanta sekä urheilutulojen jaksottaminen.

Hallituskaudella 2019−2023 toteutettiin uutena toimenpiteenä työsuhdepolkupyörän verovapaus 1 200 euroon saakka. Uudistus on lisännyt osaltaan pyörien myyntiä ja alustavien tulosten perusteella myös pyöräilyä. Nykyiset aktiivista liikkumista, liikuntaa ja urheilua tukevat verotuskäytännöt on tärkeää säilyttää.

Verotukseen liittyy edelleen myös kehitettävää aktiivisen liikkumisen, liikunnan ja urheilun edistämisen näkökulmasta. Verojärjestelmä voisi kokonaisuudessaan nykyistä voimakkaammin kannustaa eri toimijoita tekemään aktiivista liikkumista ja liikuntaa suosivia valintoja (esimerkiksi kävelyn ja pyöräilyn valitseminen), mikä puolestaan voisi edistää väestön terveyttä ja hyvinvointia sekä vähentää sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia ja liikenteen päästöjä.

Liikkumisen, liikunnan ja urheilun edistämisen kannalta olisi tärkeää myös kehittää nykyisiä verotuksellisia käytäntöjä, kuten liikuntapalveluiden vaihtelevia arvonlisäverokäytäntöjä sekä urheilijoiden rahastojärjestelmää. Käytännön toiminnassa liikuntapalvelun oikean arvonlisäverokannan valinta näyttäytyy osin tulkinnanvaraiselta ja haasteelliselta. Rahastojärjestelmällä on hyvin tärkeä merkitys urheilijoille ja heidän toimeentulolleen, mutta järjes­telmän sääntöjä ja joustavuutta olisi tarpeen kehittää.

Verotuksen lisäksi valtiovarainministeriön arvioinnissa tarkastellaan liikkumisen ja liikunnan edistämistä osana kunta-asioita ja hyvinvointialueiden toimintaa sekä liikunnan edistämistä osana työhyvinvoinnin ja työkyvyn edistämistä sekä matkustamista valtionhallinnossa.

Arvioinnissa suositellaan selvitystä siitä, miten Suomen nykyinen verojärjestelmä tukee ja mitkä olisivat sen mahdollisuudet tukea aktiivista liikkumista, liikuntaa ja urheilua. Lisäksi tulisi selvittää mahdollisuudet selkiyttää ja yhtenäistää erilaisten liikkumista ja kuntoutusta tukevien palveluiden sekä liikuntapalveluiden arvonlisäverotusta niin, että verotuksen taso olisi liikkumiseen ja liikunnan harrastamiseen kannustava. Hyvinvointialueiden HYTE-kertoimen osalta tulisi selvittää mahdollisuudet lisätä kertoimeen liikkumisen edistämiseen liittyviä indikaattoreita, kuten Move!-mittausten hyvinvointialuekohtaiset tulokset sekä nostaa kerroin nykyisestä vajaasta prosentista kolmeen prosenttiin. Arviointi suosittaa myös valtionhallinnon nostamista esimerkilliseksi työnantajaksi, joka panostaa työntekijöiden työhyvinvointiin ja työkykyyn.

Valtion liikuntaneuvoston lakisääteisenä tehtävänä on arvioida valtionhallinnon toimenpiteitä liikunnan alueella ja tuottaa toimikaudellaan esitys liikunnan ja huippu-urheilun kehittämisestä osana valtionhallinnon toimintaa. Liikuntaneuvoston toimikaudella 2019−2023 arviointi toteutetaan ministeriökohtaisesti.

Ministeriökohtaisissa arvioinneissa käydään läpi ministeriön kiinnekohta ja intressi sekä toimenpiteet (mm. strategiat ja suunnitelmat sekä normi-, resurssi- ja informaatio-ohjaus) liittyen liikkumisen, liikunnan ja urheilun edistämiseen. Arvioinnissa esitetään myös kehittämissuosituksia liikkumisen, liikunnan ja urheilun edistämiseksi kyseisellä hallinnonalalla.

Arviointien kirjoittamisesta vastasi valtion liikuntaneuvoston sihteeristö: erityisasiantuntija,
HM Saku Rikala; pääsihteeri, LitM, väitöskirjatutkija Minttu Korsberg sekä erityisasiantuntija LitM Toni
Piispanen. Arvioinneissa esitetyistä tiedoista, johtopäätöksistä ja kehittämissuosituksista vastaavat
kirjoittajat.

Valtion liikuntaneuvosto - Valtiovarainministeriö (PDF, 2 Mt)