Ympäristöasioiden hallinta kuntien liikuntatoimissa ja valtakunnallisissa liikuntajärjestöissä
Julkaisu
Ympäristöasioiden hallinta kuntien liikuntatoimissa ja valtakunnallisissa liikuntajärjestöissä -tutkimushankkeen tehtävänä oli kartoittaa kuntien liikuntapalveluista vastaavien yksiköiden ja valtakunnallisten liikuntajärjestöjen valmiudet ja toimet ympäristöasioiden hallinnan kehittämiseksi ja ekologisesti kestävän kehityksen edistämiseksi. Aiheenvalinnan perusteluna oli ensinnäkin tietoisuus siitä, että ilmastonmuutos sekä valtion sitoumukset kestävän kehityksen edistämiseen ja ympäristönsuojelun tehostamiseen ovat valtavia muutoshaasteita liikuntakulttuurin avaintoimijoille. Niihin vastatakseen on liikuntakulttuurin avaintoimijoiden uudistettava liikuntakulttuurin rakenteita ja vahvistettava kestäviä käytäntöjä. Toiseksi tutkimustehtävä oli perusteltu siitä syystä, että Suomessa ei ole aikaisemmin tehty kokonaiskartoitusta liikuntakulttuurin avaintoimijoiden suhteesta kansainvälisen ympäristöpolitiikan linjauksiin.
Tutkimusta varten tehdystä kirjallisuuskatsauksesta kävi ilmi, että suunnitelmallinen ympäristöasioiden hallinta on tullut osaksi olympialaisten ja muiden urheilun megatapahtumien järjestelyjä. Ympäristöjohtamista on kehitetty myös kansallisissa liikuntajärjestöissä. Monet tutkijat suhtautuivat kuitenkin kriittisesti sinänsä vakuuttavien ympäristöjärjestelmien, -ohjelmien ja julistuksien toimeenpanoon ja aikaansaatuihin tuloksiin. Heidän tulkintansa oli, että ympäristöjohtamisen integroituminen järjestöjen ja tapahtumien hallintoon ei ole johtanut vallitsevien käytäntöjen kyseenalaistamiseen ja uudenlaisiin rakenteellisiin ratkaisuihin vaan ainoastaan hallinnollisten tehtävien lisääntymiseen. Toistaiseksi urheiluliikkeessä eniten huomiota on kiinnitetty vastuullisen julkisuuskuvan rakentamiseen. Sen sijaan kestävää liikuntakulttuuria vahvistavat mittavat rakenteelliset uudistukset ovat vielä ideointiasteella.
Tätä tutkimusta varten kerätty aineisto ja sen analyysi tuottivat jokseenkin samankaltaisen yleiskuvan aiheesta. Manner-Suomen kunnissa ja niiden liikuntatoimissa sekä kansallisissa liikuntajärjestöissä on toimittu ympäristöjohtamisen kehittämiseksi ja ympäristökuormitusten vähentämiseksi. Näiden organisaatioiden välillä on kuitenkin huomattavia eroja. Etenkin ympäristöjohtamista suunnitelmallisesti ja intensiivisesti kehittäneiden suurten kaupunkien liikuntatoimissa on tehty paljon töitä henkilöstön ympäristötoimijuuden tukemiseksi ja toiminnan ympäristökuormitusten vähentämiseksi. Muutamissa liikuntajärjestöissäkin on monin keinoin yritetty juurruttaa ympäristönsuojelun periaatteita niiden edustamiin lajikulttuureihin. Yleisesti ottaen suomalaisissa liikuntaorganisaatioissa, kuten kansainvälisissä liikuntajärjestöissäkin, avoin ja kriittinen keskustelu liikuntakulttuurin kestämättömistä käytännöistä on ollut hyvin vähäistä.
Tutkimuksen keskeisenä johtopäätöksenä on, että kestävän liikuntakulttuurin vahvistaminen ja ympäristöasioiden hallinnan kehittäminen keskeisissä liikuntaorganisaatioissa edellyttää valtakunnallista koordinaatiota ja siihen liittyvää monenlaista pohjatyötä. Ensinnäkin on muodostettava valtakunnallinen toimijaverkosto, jossa liikuntakulttuurin avaintoimijat ovat kattavasti edustettuina. Toiseksi tälle toimijaverkostolle on laadittava toimeksianto ja sen piirissä on sovittava niistä asioista, joihin kehittämistyö kohdistetaan. Kolmanneksi valtakunnan tason koordinaation mandaatista on neuvoteltava toimijaverkoston osapuolten kesken. Neljänneksi tarvitaan lisää tutkimustietoa kestävien toimintakulttuurien edistämisen keskeisistä ehdoista sekä ympäristöjohtamisen toimenpiteiden ja ympäristökuormituksia vähentävien rakenteellisten muutosten vaikutuksista. Tarve olisi erityisesti toimintatutkimuksellisille hankkeille, joissa analysoidaan kestävää liikuntakulttuuria vahvistavien toimenpiteiden vaikutuksia kunnalliseen liikuntatoimeen, liikuntajärjestöjen toimintaan sekä kansalaisten liikuntaharrastuksiin.
Tutkimuksesta ovat vastanneet opetus- ja kulttuuriministeriön avustuksella Jyväskylän yliopiston tutkijat Mikko Simula, Hannu Itkonen ja Pertti Matilainen.
Lausunnot