Mistä ja miten puhumme, kun puhumme liikkumisesta, liikunnasta tai urheilusta? Miten liikkuminen, liikunta ja urheilu kiinnittyvät yhteiskunnan muihin osa-alueisiin? Mitä haasteita suomalainen liikuntapolitiikka kohtaa nyt ja tulevaisuudessa?

Valtion liikuntaneuvoston blogikirjoitusten sarjassa liikuntaneuvoston ja sen jaostojen jäsenet pohtivat liikkumista, liikuntaa, urheilua yhteiskunnan osana. Blogisarjan viidennestä kirjoituksesta vastaa liikuntaneuvoston jäsen Miina-Anniina Heiskanen.

Neljä ratkaisua liikkumisen edistämiseksi EU:ssa

Liikkuminen lisää hyvinvointia, mutta nykyajan hektisessä arjen oravanpyörässä monen aktiivisuus liikunnan suhteen jää liian vajavaiseksi. Vuonna 2015 liikkumattomuuden kustannuksiksi Euroopassa arvioitiin 80 miljardia euroa vuodessa. Euroopan unionille tarvitaan vahvempi ote liikunnallisen elämäntavan edistämiseksi.

Ihmisten liikkumisen vähäisyys on sekä Suomea että koko Euroopan unionia koskeva haaste, johon on löydettävä ratkaisuja. Euroopan unionilla ei ole lainsäädäntövaltaa liikunnan edistämisessä, mutta se tukee ja rahoittaa liikkumisen edistämistä jäsenmaissaan EU:n urheilualan työsuunnitelman ja Erasmus+-rahoituksen kautta.

Esitän seuraavaksi neljä ratkaisua edistää liikunnallista elämäntapaa Euroopan unionin tasolla.

Yksi ratkaisuista on poikkihallinnollinen liikunnan ja urheilun strategia, joka edellyttää arkiliikkumisen ja matalan kynnyksen liikkumismahdollisuuksien merkityksen lisäämistä poikkihallinnollisesti urheilupolitiikan rinnalle.

Toinen ratkaisu on korkeakoulujen ja muiden opiskelijoita liikuttavien toimijoiden liikunnan rahoitusmahdollisuuksien turvaaminen. Eurooppa ikääntyy ja nuoren sukupolven hyvinvointi on tärkeä osa Euroopan menestystä tulevaisuudessa. Muun muassa Erasmus+-ohjelmalla rahoitetaan korkeakoulujen kehittämishankkeita ja verkostotoimintaa.

Kolmas ratkaisu on hyvinvointiteknologian edistäminen. EU:n tulisi tukea hyvinvointiteollisuutta tukemalla eri maiden yhteisiä kumppanuuksia. Hyvinvointiteollisuuden tuotteisiin kuuluvat muun muassa älysormukset ja älykellot. Kyseessä on kasvava teollisuusala, jossa syntyy jatkuvasti uusia innovaatioita, luoden samalla myös uusia työpaikkoja ja pääomaa.

Neljäs ratkaisu on, että EU edistäisi liikunnan nollan prosentin arvonlisäverokantaa. Meidän tulee löytää erilaisia kannustimia ihmisten aktiivisuuden ja hyvinvoinnin lisäämiseksi ja yksi konkreettinen toimi on vaikuttaa liikunnan palveluiden verotukseen ja täten palvelun lopulliseen hintaan. Suomessa liikunnan verokanta vaihtelee, palvelusta riippuen, 0–24 prosentin välillä (jatkossa 0–25,5).

Näiden ratkaisujen lisäksi Euroopan unionilla on myös tukitoimivalta urheilun ja liikunnan alalla.  Tämä on tärkeä asia Suomelle erityisesti nyt, kun kansallinen rahoituksemme liikunnalle pienenee kuluvalla hallituskaudella. Euroopan unioni voi tukea, yhteensovittaa ja täydentää jäsenvaltioiden liikuntasektorin toimia. Rahoitusta mm. kumppanuushankkeille ja voittoa tavoittelemattomille eurooppalaisille urheilutapahtumille voi hakea EU:n Erasmus+ ohjelmasta. Liikunta- ja urheiluväki onkin hyödyntänyt EU-rahoituksia kehittämisensä tukena kasvavalla volyymillä koko EU-jäsenyyden ajan ja tämän rahoitusväylän hyödyntäminen on tärkeä osa liikunnan rahoitusta jatkossakin.

Liikkuminen on merkittävä yhteiskunnallinen ilmiö sekä julkishyödyke ja siksi EU:n pitää ottaa enemmän vastuuta liikunta-asioista – luonnollisesti toissijaisuusperiaatetta kunnioittaen.

Miina-Anniina Heiskanen
Valtion liikuntaneuvoston jäsen, tanssinopettaja (AMK), kauppatieteiden maisteri sekä varakansanedustaja (sd.)

Lue myös VLN:n blogisarjan muut kirjoitukset:

Timo Heinonen – Suomesta maailman liikkuvin kansa
Henrika Backlund – Liikunnalla ei ole tulevaisuutta ilman arvostusta
Pasi Kivisaari – Liikutaan
Tiina Elo – Liikunnan Käypä hoito -suositukset tulee palauttaa käyttöön viipymättä